Mitä suojakäsineiden merkinnät tarkoittavat käytännössä?

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:Uncategorized


Käsineiden turvallisuusstandardit, kuten EN 388 (mekaaniset vaarat), EN ISO 21420 (yleisvaatimukset), EN 407 (kuumuus) ja EN 511 (kylmyys), määrittelevät käsineiden suojaustasot. Merkinnät kertovat materiaalien hankauskestävyydestä, viiltosuojasta (asteikko A–F), sorminäppäryydestä ja lämmöneristyskyvystä varmistaen, että työntekijät käyttävät tehtävään nähden oikeita ja turvallisia suojavarusteita.

EN 388 ja mekaaninen kestävyys – mitä numerot tarkoittavat?

Mekaanisen suojauksen perusnelikko

Monen ammattikäyttöön tarkoitetun työkäsineen selkämyksestä tai ranteesta löytyy piktogrammi, jossa on vasaran kuva ja sen alla numerosarja. Nämä neljä numeroa muodostavat EN 388 -standardin ytimen, ja ne kertovat käsineen suorituskyvystä mekaanisia riskejä vastaan. Asteikko on yleensä 1–4, paitsi viiltosuojauksessa (Coup-testi), jossa se ulottuu arvoon 5.

OminaisuusAsteikkoKuvaus
Hankauskestävyys1–4Kierrokset hiekkapaperia ennen materiaalin puhkeamista.
Viiltokestävyys (Coup)1–5Kiertoterätesti tasaisella paineella.
Repäisylujuus1–4Voima, jolla olemassa oleva repeämä laajenee.
Pistonkestävyys1–4Standardoidun piikin läpäisyyn vaadittava voima.

Milloin korkea arvo onkin riski?

Suojatasojen tulkinta vaatii ammattitaitoa erityisesti silloin, kun huomioidaan numeroiden kääntöpuoli. Esimerkiksi repäisylujuus (kolmas arvo) on tyypillisesti korkea nahkakäsineissä, kuten naudan- tai siannahassa. Vaikka korkea lukema kuulostaa hyvältä, se voi olla vaarallinen pyörivien koneiden, kuten porien tai sorvien, läheisyydessä työskenneltäessä.

Jos käsine tarttuu kiinni koneeseen, se ei repeä irti, vaan voi vetää käden mukanaan. Tällöin valitaan tietoisesti käsine, jolla on alhaisempi repäisylujuus tai työhön soveltuva ohuempi pinnoitettu malli.

Pistonkestävyys vs. neulasuojaus

Yleinen virhe hankinnoissa on olettaa, että EN 388 -standardin pistonkestävyysluokka 4 suojaa injektioneuloilta. Testissä käytetty piikki on kuitenkin huomattavasti neulaa paksumpi ja tylpempi.

Jos työympäristössä on riski neuloista tai erittäin terävistä metallisiruista, tulee käyttää erillisiä neulasuojakäsineitä. Niissä hyödynnetään esimerkiksi kerrostettuja erikoiskuituja tai metallivahvikkeita – pelkkä standardin korkea pistoluokka ei riitä.

Viiltosuojaus on muuttunut – tunnistatko uudet kirjainmerkinnät?

Coup-testin rajat ja TDM-testi

Vuonna 2016 EN 388 -standardia päivitettiin merkittävästi viiltosuojauksen osalta. Nykyaikaiset kuidut (esim. aramidit kuten Kevlar sekä lasikuitu- ja UHMWPE-seokset) voivat tylsyttää Coup-testin terän, mikä vääristää tulosta.

Tämän vuoksi käyttöön otettiin ISO 13997 -standardin mukainen TDM-testi. Sen tulos ilmoitetaan kirjaimella A–F, ja se on merkinnöissä viides symboli. Jos materiaali tylsyttää terää, Coup-testiä ei tehdä ja sen kohdalla käytetään merkintää X.

Newtonit määrittävät turvallisuuden

TDM-testissä mitataan voimaa (N), joka tarvitaan materiaalin leikkaamiseen.

  • Luokka B (5 N): kevyt suojaus
  • Luokka D (15 N): teollisuuden yleistaso
  • Luokka F (30 N): erittäin korkea suojaus

(Huom: täydellinen asteikko on A–F, 2–30 N.)

Mitä P-merkintä tarkoittaa?

Merkintöjen lopussa voi olla kirjain P, joka tarkoittaa iskunsuojausta (Impact Protection). Tämä on tyypillinen esimerkiksi rakennusalan käsineissä, joissa kämmenselässä on iskuja vaimentavat vahvikkeet.

Jos merkintää ei ole, käsinettä ei ole testattu iskunsuojauksen osalta.

EN ISO 21420 -suojakäsinestandardi – yleiset vaatimukset ja testausmenetelmät

Perusta kaikelle suojaukselle

EN ISO 21420 (entinen EN 420) määrittelee suojakäsineiden yleiset vaatimukset. Se ei mittaa suojaustasoja, vaan varmistaa, että käsine on turvallinen käyttää ja ergonomisesti sopiva.

Kemiallinen turvallisuus

Käsine on kosketuksissa ihon kanssa usein koko työpäivän ajan, mikä tekee materiaalien puhtaudesta kriittistä. Standardi asettaa tiukat rajat:

  • Kromi VI: Nahkakäsineissä käytettävä parkituskemia ei saa sisältää haitallista kuudenarvoista kromia yli 3 mg/kg.
  • pH-arvo: Käsineen pH:n on oltava välillä 3,5–9,5 ihottumien ehkäisemiseksi.
  • DMF-pitoisuudet (dimetyyliformamidi): Synteettisissä pinnoitteissa (kuten PU) liuottimen määrää valvotaan tarkasti.

Sorminäppäryys (Dexterity)

Sorminäppäryys mitataan asteikolla 1–5. Testissä arvioidaan, kuinka pieniä esineitä käyttäjä pystyy käsittelemään käsineet kädessä. Tämä on keskeinen tekijä erityisesti kokoonpanotyössä.

EN 407 -standardi – kuumuus ja termiset riskit

EN 407 koskee kuumuudelta ja tulelta suojaavia käsineitä. Standardi päivitettiin vuonna 2020. Piktogrammina on liekki tai vaihtoehtoinen kuumuussymboli (jos syttyvyyttä ei ole testattu).

Kuusi suojausluokkaa

  1. Syttyvyyden kesto (1–4): Kuinka kauan materiaali jatkaa palamista.
  2. Kosketuslämmön kestävyys (1–4): Kertoo lämpötilan (100–500 °C), jonka käsine kestää vähintään 15 sekuntia.
  3. Konvektiivinen lämpö (1–4): Suojaa kuumalta ilmalta.
  4. Säteilylämpö (1–4): Kyky heijastaa lämpöä pois.
  5. Pienet sulametalliroiskeet (1–4): Pisaramäärä, jonka materiaali kestää.
  6. Suuret sulametallimäärät (1–4): Suojaus massiivisilta roiskeilta valimotyössä.

Huomioi erityisesti kosketuslämpö: Taso 2 (250 °C) on yleisin teollisuuden standardi. On kuitenkin muistettava, että vaikka käsine suojaisi 250 asteelta 15 sekuntia, se ei tarkoita, että kuumaa esinettä voisi pitää kädessä loputtomiin.

EN 511 -standardi – suojakäsineiden kylmänsuojaus

Pohjoismaisissa olosuhteissa EN 511 on yksi haetuimmista standardeista. Se mittaa käsineen kykyä suojata käyttäjää sekä ympäröivältä pakkasilmalta että suoralta kosketukselta kylmiin pintoihin. Standardi koostuu kolmesta numerosta, jotka määrittelevät käsineen toimintakyvyn kylmissä olosuhteissa.

Kolme suojausluokkaa

  • Konvektiokylmyys (0–4): Lämmöneristyskyky (R-arvo) kylmässä ilmassa.
  • Kosketuskylmyys (0–4): Eristävyys kylmiä pintoja vastaan.
  • Vedenpitävyys (0 tai 1): 1 tarkoittaa täyttä vedenpitävyyttä vähintään 30 minuutin ajan.

Kosteus heikentää eristystä nopeasti. Siksi vedenpitävyys on kriittinen tekijä erityisesti Suomen olosuhteissa. Käsineellä voi olla riittävät vedenpitävät ominaisuudet, vaikka vedenpitävyyttä ei olisi testattu. Esimerkiksi jos käsine on dipattu muuten, paitsi ranteen resorin osalta, on käsine rannetta lukuunottamatta vedenpitävä ja tarjoaa riittävän tason moneen työhön.

Tarvitsetteko apua oikeiden suojakäsineiden valinnassa tai haluatteko päivittää jälleenmyyntivalikoimanne vastaamaan uusimpia standardeja? Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä teidän tarpeisiinne sopivat ratkaisut.