Miten TDM-testaus määrittää viiltosuojakäsineen suorituskyvyn?

TDM-testaus määrittää viiltosuojakäsineen suorituskyvyn mittaamalla tarkasti sen voiman, joka tarvitaan viiltämään käsineen materiaali läpi standardoidussa laboratoriotilanteessa. Testitulos ilmaistaan newtoneina ja muunnetaan suoraan viiltosuojaluokaksi EN ISO 13997 -standardin mukaan. Tämä luokitus on keskeinen työkalu hankintapäälliköille, jotka valitsevat oikeantasoisen suojan eri työtehtäviin. Alla käymme läpi kaikki TDM-testaukseen liittyvät oleelliset kysymykset.

Mitä TDM-testausmenetelmä mittaa käytännössä?

TDM-testausmenetelmä mittaa käytännössä sen voiman, joka tarvitaan viiltämään käsineen materiaali läpi yhdellä suoraviivaisella viiltoliikkeellä. Tulos ilmoitetaan newtoneina (N). Mitä suurempi voima tarvitaan, sitä parempi viiltosuoja materiaalilla on. Testi suoritetaan EN ISO 13997 -standardin mukaisesti kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa.

Käytännössä testissä käytetään teräväkärkistä terää, joka liikkuu käsinemateriaalin yli vakionopeudella ja vakiopaineella. Laite mittaa tarkasti sen voiman, jolla terä läpäisee materiaalin. Testi toistetaan useaan kertaan, ja tuloksista lasketaan keskiarvo luotettavan tuloksen varmistamiseksi. Testattava materiaali kiinnitetään tasaiselle alustalle, jotta mittausolosuhteet pysyvät vakioina.

TDM-menetelmän vahvuus on sen toistettavuus ja mitattavuus. Toisin kuin jotkut vanhemmat testausmenetelmät, TDM tuottaa numeerisen arvon, joka ei riipu terän kulumisesta tai muista muuttuvista tekijöistä. Tämä tekee tuloksista vertailukelpoisia eri laboratorioiden ja valmistajien välillä.

Miten TDM-testitulos muuttuu viiltosuojaluokaksi?

TDM-testitulos muuttuu viiltosuojaluokaksi EN ISO 13997 -standardin määrittelemien newtonirajojen perusteella. Mitattua voimaa verrataan standardin raja-arvoihin, ja käsine sijoitetaan sitä vastaavaan luokkaan A:sta F:ään. Luokka A vastaa pienintä suojaustasoa ja luokka F korkeinta.

Luokkien newtoniraja-arvot ovat seuraavat:

  • Luokka A: vähintään 2 N
  • Luokka B: vähintään 5 N
  • Luokka C: vähintään 10 N
  • Luokka D: vähintään 15 N
  • Luokka E: vähintään 22 N
  • Luokka F: vähintään 30 N

Käsineen CE-merkinnässä viiltosuojaluokka ilmoitetaan EN 388 -standardin suorituskykyprofiilissa viidentenä merkkinä kirjaimena, esimerkiksi muodossa EN 388:2016+A1:2018 4X42F. Tämä merkintätapa otettiin käyttöön EN 388 -standardin päivityksen yhteydessä, kun TDM-testi lisättiin osaksi standardia. Hankintapäälliköiden kannattaa tarkistaa juuri tämä kirjain käsineen tuotetiedoista, kun arvioidaan viiltosuojan tasoa.

Miksi TDM korvasi aiemman Coup-testauksen?

TDM korvasi Coup-testauksen, koska Coup-menetelmässä käytetty pyörivä terä kului testauksen aikana, mikä johti epäluotettaviin ja vaikeasti toistettaviin tuloksiin. Terän kuluminen vaikutti suoraan mittaustulokseen, jolloin eri laboratorioissa tai eri aikoina tehdyt testit eivät olleet keskenään vertailukelpoisia. TDM-menetelmä poistaa tämän ongelman käyttämällä suoraviivaista viiltoliikettä.

Coup-testissä ongelma korostui erityisesti korkeaa viiltosuojaa tarjoavien materiaalien kohdalla. Kovat ja leikkuuta kestävät materiaalit, kuten aramidikuidut ja teräslangat, kuluttivat pyörivää terää nopeasti, jolloin testi saattoi antaa liian korkean suojaustason käsineelle, joka todellisuudessa ei vastannut tulosta. Tämä tarkoitti, että jotkut käsineet saivat paremman luokituksen kuin niiden todellinen suorituskyky edellytti.

TDM-menetelmässä käytetään uutta terää jokaista testiä varten tai terän kuntoa kontrolloidaan tarkasti, mikä varmistaa mittaustulosten johdonmukaisuuden. Tämä parannus on merkittävä erityisesti teollisuuden hankintapäälliköille, jotka tarvitsevat luotettavaa tietoa käsineen todellisesta suojaustasosta ostopäätöksensä tueksi.

Mitkä materiaalit saavuttavat korkeimmat TDM-luokat?

Korkeimmat TDM-luokat E ja F saavuttavat yleensä käsineet, joiden materiaalissa on käytetty korkean suorituskyvyn kuituja, kuten aramideja, HPPE-polyeteeniä (korkean molekyylipainon polyeteeni) tai teräslankavahvisteisia rakenteita. Nämä materiaalit vastustavat viiltoa poikkeuksellisen tehokkaasti niiden molekyylirakenteen tai mekaanisen vahvistuksen ansiosta.

Kuituperusteiset suorituskykymateriaalit

Aramidikuidut, joista tunnetuin kauppanimi on Kevlar, ovat pitkään olleet viiltosuojakäsineiden perusta vaativissa sovelluksissa. HPPE-kuitu on kuitenkin noussut suosituksi vaihtoehdoksi, koska se tarjoaa erinomaisen viiltosuojan ja on samalla kevyempää sekä mukavampaa käyttää. Monet nykyaikaiset korkean luokan käsineet yhdistävät useita kuitutyyppejä optimaalisen suojan ja käytettävyyden saavuttamiseksi.

Rakenteelliset vahvistusratkaisut

Teräslankavahvisteiset rakenteet nostavat viiltosuojan käytännössä korkeimmille TDM-tasoille. Näissä käsineissä metallilanka on kudottu tai integroitu tekstiilimateriaaliin, mikä tekee viiltämisestä erittäin vaikeaa. Tämäntyyppisiä käsineitä käytetään tyypillisesti elintarviketeollisuudessa ja muissa sovelluksissa, joissa terävien esineiden käsittely on jatkuvaa. Pelkät kumipinnoitteet tai PU-pinnoitteet eivät yksin nosta TDM-luokkaa, vaan ratkaiseva tekijä on aina käsineen sisäinen rakennemateriaali.

Miten TDM-luokka valitaan oikeaan työtehtävään?

TDM-luokka valitaan oikeaan työtehtävään arvioimalla ensin työn viiltoriskin taso. Kevyissä kokoonpanotehtävissä, joissa käsitellään satunnaisesti teräviä osia, riittävät usein luokat A tai B. Metalliteollisuuden, lasinkäsittelyn tai terävien esineiden jatkuvan käsittelyn tehtävissä suositellaan luokkia D, E tai F.

Käytännön valintaprosessissa kannattaa huomioida seuraavat tekijät:

  • Viiltoriskin taso: Kuinka terävät esineet ovat ja kuinka usein niitä käsitellään?
  • Käytettävyysvaatimukset: Tarvitaanko tarkkaa sorminäppäryyttä, jolloin hyvin paksu käsine voi haitata työtä?
  • Käyttöympäristö: Onko työ märässä, kuumassa tai kylmässä ympäristössä, mikä vaikuttaa materiaalivalintaan?
  • Käyttötiheys: Jatkuva käyttö kuluttaa käsinettä, joten kestävyys on huomioitava viiltosuojan rinnalla.

Tärkeää on myös muistaa, että TDM-luokka kertoo vain viiltosuojasta. Käsineessä voi olla samanaikaisesti muita suojausominaisuuksia, kuten lävistyssuoja, kylmäsuoja tai vedenpitävyys, ja nämä kaikki on otettava huomioon kokonaisarviossa. Riskiarviointi on aina lähtökohta oikean käsineen valinnalle.

Voiko TDM-luokkaa vertailla eri valmistajien käsineiden välillä?

TDM-luokkaa voi vertailla eri valmistajien käsineiden välillä, kun molemmat käsineet on testattu EN ISO 13997 -standardin mukaisesti akkreditoidussa laboratoriossa. Standardoitu testausmenetelmä on nimenomaan suunniteltu mahdollistamaan tämä vertailu. Vertailun edellytys on, että CE-merkinnästä löytyy TDM-luokka kirjaimena eikä pelkästään vanha Coup-testitulos.

Käytännössä vertailtavuudessa on kuitenkin muutamia huomioitavia seikkoja. EN 388 -merkinnässä voi esiintyä sekä vanha Coup-tulos että uusi TDM-tulos, ja joissakin käsineissä on ilmoitettu vain toinen niistä. Jos kahdella käsineellä on sama TDM-luokka, esimerkiksi D, niiden viiltosuoja on standardin mukaan vastaavalla tasolla, vaikka todelliset newtonarvot voivat vaihdella luokan sisällä.

Hankintapäälliköille suositellaan, että TDM-luokan lisäksi tarkistetaan myös testausraportin tarkka newtonarvo, jos se on saatavilla. Tämä antaa tarkemman kuvan käsineiden välisistä eroista saman luokan sisällä. Luotettavat toimittajat voivat toimittaa tuotteidensa testausdokumentaation pyydettäessä, mikä helpottaa perusteellista vertailua.

Viiltosuojakäsineiden hankinta on kokonaisuus, jossa TDM-luokka on tärkeä mutta ei ainoa kriteeri. Jos haluat apua oikean viiltosuojaluokan valintaan organisaatiosi tarpeisiin tai haluat tietää lisää valikoimastamme, ota yhteyttä Teollisuustuontiin ja asiantuntijamme auttavat löytämään sopivimman ratkaisun.

Tuotteen soveltuvuus ja tarvittava suojaustaso tulee aina varmistaa käyttökohteen riskien sekä tuotekohtaisten käyttö- ja turvallisuustietojen perusteella.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.